Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Terapia on tavoite- ja asiakaskeskeistä. Se tarjoaa mahdollisuuden työstää raskaita elämänkokemuksia sekä antaa samalla tilaisuuden harjoitella uusia tai puuttuvia taitoja. Taitopuutokset, laiminlyönnit ja haitalliset oppimistapahtumat aiheuttavat usein ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisen haastavaa on, jos kasvuvaiheessa lapsi joutuu elämään epäsuotuisassa ympäristössä. Tuolloin lapsi ei saa tarpeisiinsa oikeanlaista tai riittävää vastetta eikä hän opi tarpeellisia elämäntaitoja. Tämän seurauksena hän saattaa ajautua vaikeuksiin muissa myöhemmissä vuorovaikutussuhteissa. Turvallisessa terapiasuhteessa työstetään vaikeita kokemuksia ja harjoitellaan niitä taitoja, joiden oppiminen on jäänyt liian vähäiseksi.
Kognitiivinen käyttäytymisterapian lähestymistavan mukaan kaikki inhimillinen toiminta ilmentää ympäristön ja yksilön välistä vuorovaikutusta. Ajatukset, tunteet, kehon reaktiot ja käyttäytyminen vaikuttavat toisiinsa. Automaattisen tulkinnan uudelleen jäsennys saattaa muuttaa koko ajatuksen prosessointiketjua, minkä seurauksena käyttäytymisketju muuttuu toimivammaksi. Tämä vaatii harjoittelua ennen, kun se voi yleistyä tavalliseen arkeen. Esimerkiksi tunnesäätelytaitojen kehittyminen vähentää vuorovaikutuksessa ilmeneviä ristiriitoja. Ne ovat usein ainakin osatekijöitä ahdistuksen ja masennuksen taustalla.
Käyttäytymisterapian käyttöalue on laaja. Psyykkisten ongelmien työstämisen lisäksi menetelmiä voidaan hyödyntää mm. neurologisten ja terveyspsykologisten haasteiden hoidossa. Erityisen tehokkaasti on tällä terapiamallilla on saatu tuloksia pelko-, ahdistus- ja masennusoireiden lieventämisessä ja parantamisessa. Myös unihäiriöt, syömishäiriöt ja riippuvuushäiriöt ovat tämän terapiamuodon keskeistä vaikuttamisaluetta. Hyviä hoitotuloksia on saatu lisäksi monella muulla elämänlaatua laskevalla osa-alueella. Kognitiivinen käyttäytymisterapia pohjautuu tieteeteelliseen tutkimukseen ja terapiamenetelmiksi on hyväksytty vain niitä, joilla on osoitettu olevan todellista vaikuttavuutta.
Terapiaistunto kestää 45-90 minuuttia sopimuksen mukaan. Terapiakäyntien määrä vaihtelee yhdestä käynnistä kymmeniin. Oireiden vaikeusaste vaikuttaa psykoterapian kestoon ja käytettävien menetelmien valintaan. Tehokas psykoterapia toteutetaan pääosin kertaviikkoisina tapaamisina, terapian loppupuolella käynnit harvenevat asteittain. Psykoterapeutin rooli on työskentelyssä aktiivinen kuten myös asiakkaan oma rooli. Terapeutti tuo vuorovaikutukseen teoreettisen asiantuntijuutensa ja asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Näiden asiantuntijuuksien välinen vuorovaikutussuhde kantaa terapiaa ja toipumista eteenpäin. Käyttäytymisterapiassa tehdään usein myös kotitehtäviä. Tavoitteena on saada terapiatunneilla tehdyt ajatusten ja toimintojen uudelleenjäsennykset siirrettyä asiakkaan omaan arkeen. Kotitehtävät eivät ole pakollisia, mutta ne lisäävät terapian tuloksellisuutta.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehosta on saatu vaikuttavuustutkimuksissa hyvä näyttö niissä ongelmissa, joihin se on tarkoitettu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki hyötyisivät tästä terapiamallista tai muistakaan terapiamalleista. Terapian lopputulokseen vaikuttavat monet seikat, joista vähäisin ei ole terapeutin ja asiakkaan välisen yhteistyön sujuminen. Siksi psykoterapiaan hakeuduttaessa on tärkeää, että asiakas ja terapeutti kokevat molemmin puolin, että yhteistyö on mahdollista.